Lisätty: 2009-05-19
Eroakirkosta.fi ajaa vakaumusten tasa-arvoa
Eroakirkosta.fi -palvelu on sivusto, joka avustaa henkilöä eroamaan
ev.lut. tai ortodoksisesta kirkosta. Palvelu on saavuttanut paljon
julkisuutta. Sen tarpeellisuutta ja motiiveja on myös
kyseenalaistettu. Noin 90% kaikista eroista tehtiin eroakirkosta.fi
-palvelun kautta vuonna 2008. Eromäärät ovat kasvaneet palvelun
olemassaoloaikana 27 tuhannesta 52 tuhanteen vuodessa.
Jori Mäntysalo ja Petri Karisma julkistivat palvelun marraskuussa
2003. Ajatuksena oli, että Tampereen vapaa-ajattelijat ry maksaa
erokirjeen postimaksun. Eroaminen sähköpostilla tuli mahdolliseksi
useimmissa kunnissa vuonna 2005 ja koko maassa 2006 joulukuussa. Tästä
alkoi kova eroamisen kasvu. Vuonna 2006 erosi palvelun kautta 28 000
henkilöä. Vuonna 2008 erosi jo 47 000 henkilöä. Tähän mennessä
palvelua on käyttänyt noin 150 000 henkilöä.
Palvelun tarkoituksena ei ole erottaa ihmisiä kirkosta, vaan erottaa
valtio ja kirkko toisistaan. Eroamisen helpottaminen on vain strategia
päämäärän saavuttamiseksi, mutta ei itsetarkoitus. Tällä pyritään
saavuttamaan vakaumuksien tasa-arvo lain edessä. Lakimuutos on
todennäköinen vasta kun kirkon jäsenmäärä on riittävän alhainen, sillä
erioikeuksia perusteellaan usein jäsenmäärällä. Tällä hetkellä
valtionkirkkoon kuuluu noin 81% suomalaisista.
Kirkko Monitor 2007 tutkimuksen mukaan noin 30% suomalaisista pitää
itseään uskovina. Tästä seuraa se, että jopa 50% kansasta on harmaalla
vyöhykkeellä kirkon jäsenyyden suhteen ja saattaa harkita eroamista.
Suurin syy eroamiseen on kirkollisvero. Tämä mainitaan syyksi 34%:ssa
palautteista. Toiseksi yleisin mainittu syy on eroamisen helppous
(29%). Uskonnottomuuden mainitsee 17%. Jonkin verran eroaa myös
tosiuskovaisia. Kirkosta erotaan, koska sen koetaan hylänneen Raamatun
sana. Vakaumuksellisia ateisteja ja tosiuskovaisia lukuunottamatta
harva eroaisi kirkosta jos sen jäsenmaksu olisi pienempi, eikä se
olisi kunnallisveron kaltainen. Kirkon kannalta on ongelmallista, että
uskonasiat ovat suomalaisille varsin yksityisiä. Kaikki eivät koe,
että uskovan henkilön pitäisi myös kuulua kirkkoon. Uskoa voi ilman
kirkkoakin.
Olemme monesti kuulleet syytöksen, että olemme vastaorganisaatio jolla
ei ole omia rakentavia tavotteita. Kirkko nauttii laajaa kansan
hyväksyntää. Kansa kokee, että kirkko tekee paljon hyvää. Me olemme
kallistuneet sille puolelle, että nettona kirkko tuottaa negatiivisen
hyödyn. Siksi toimimme vastaorganisaation asemassa. Kirkollisvero on
noin 1,3%, ja siitä vain kymmenesosa menee avustustyöhön. Valtio ja
kunnat pystyisivät vaivatta hoitamaan kaiken avustustyön mitä kirkko
tekee. Toisin kuin yleensä luullaan, kirkko ei ole
hyväntekeväisyysorganisaatio. Sen päätehtävä on jäseniensä
"pelastumisesta" huolehtiminen. Kirkko sijoittaa jäseniensä varat
auttamiseen, eli hyväntekijöitä ovat itseasiassa kirkon jäsenet eikä
kirkko. Valtiota ei sanota hyväntekeväisyysorganisaatioksi vaikka se
jakaa kansalaisilta kerättyjä veroja mm. sosiaalityöhön.
Saamme jonkin verran kielteistä palautetta, koska toimimme arvostettua
kirkkoa vastaan. Emme tee tätä "piruuttamme", emmekä halua kiusata
kirkkoa. Valitettavasti kirkon jäsenmäärän vähentäminen on tehokkain
keino saavuttaa päämäärämme, joka on valtion ja kirkon
erottaminen. Taustalla on vapaa-ajattelijoiden tavoite vakaumusten
tasa-arvosta lain edessä, uskonnoton tapakulttuuri ja uskonnottomuuden
edistäminen ja puolustaminen. Toivomme ihmisten olevan mieluummin
rehellisiä omille aatteilleen kuin kuuluvan pelkän perinteen vuoksi
tiettyyn instituutioon.
Heikki Orsila
Kirjoittaja on Tampereen vapaa-ajattelijat ry:n hallituksen jäsen
sekä eroakirkosta.fi -sivuston tiedottaja ja ylläpitäjä.
Kirjoitus julkaistiin teologian ylioppilaiden kulttuurilehdessä:
Kyyhkynen 2/2009.