Eroa kirkosta Verolaskuri Media Ole mukana Palaute På svenska
Lisätty: 2009-05-19

Eroakirkosta.fi ajaa vakaumusten tasa-arvoa

Eroakirkosta.fi -palvelu on sivusto, joka avustaa henkilöä eroamaan ev.lut. tai ortodoksisesta kirkosta. Palvelu on saavuttanut paljon julkisuutta. Sen tarpeellisuutta ja motiiveja on myös kyseenalaistettu. Noin 90% kaikista eroista tehtiin eroakirkosta.fi -palvelun kautta vuonna 2008. Eromäärät ovat kasvaneet palvelun olemassaoloaikana 27 tuhannesta 52 tuhanteen vuodessa.

Jori Mäntysalo ja Petri Karisma julkistivat palvelun marraskuussa 2003. Ajatuksena oli, että Tampereen vapaa-ajattelijat ry maksaa erokirjeen postimaksun. Eroaminen sähköpostilla tuli mahdolliseksi useimmissa kunnissa vuonna 2005 ja koko maassa 2006 joulukuussa. Tästä alkoi kova eroamisen kasvu. Vuonna 2006 erosi palvelun kautta 28 000 henkilöä. Vuonna 2008 erosi jo 47 000 henkilöä. Tähän mennessä palvelua on käyttänyt noin 150 000 henkilöä.

Palvelun tarkoituksena ei ole erottaa ihmisiä kirkosta, vaan erottaa valtio ja kirkko toisistaan. Eroamisen helpottaminen on vain strategia päämäärän saavuttamiseksi, mutta ei itsetarkoitus. Tällä pyritään saavuttamaan vakaumuksien tasa-arvo lain edessä. Lakimuutos on todennäköinen vasta kun kirkon jäsenmäärä on riittävän alhainen, sillä erioikeuksia perusteellaan usein jäsenmäärällä. Tällä hetkellä valtionkirkkoon kuuluu noin 81% suomalaisista.

Kirkko Monitor 2007 tutkimuksen mukaan noin 30% suomalaisista pitää itseään uskovina. Tästä seuraa se, että jopa 50% kansasta on harmaalla vyöhykkeellä kirkon jäsenyyden suhteen ja saattaa harkita eroamista. Suurin syy eroamiseen on kirkollisvero. Tämä mainitaan syyksi 34%:ssa palautteista. Toiseksi yleisin mainittu syy on eroamisen helppous (29%). Uskonnottomuuden mainitsee 17%. Jonkin verran eroaa myös tosiuskovaisia. Kirkosta erotaan, koska sen koetaan hylänneen Raamatun sana. Vakaumuksellisia ateisteja ja tosiuskovaisia lukuunottamatta harva eroaisi kirkosta jos sen jäsenmaksu olisi pienempi, eikä se olisi kunnallisveron kaltainen. Kirkon kannalta on ongelmallista, että uskonasiat ovat suomalaisille varsin yksityisiä. Kaikki eivät koe, että uskovan henkilön pitäisi myös kuulua kirkkoon. Uskoa voi ilman kirkkoakin.

Olemme monesti kuulleet syytöksen, että olemme vastaorganisaatio jolla ei ole omia rakentavia tavotteita. Kirkko nauttii laajaa kansan hyväksyntää. Kansa kokee, että kirkko tekee paljon hyvää. Me olemme kallistuneet sille puolelle, että nettona kirkko tuottaa negatiivisen hyödyn. Siksi toimimme vastaorganisaation asemassa. Kirkollisvero on noin 1,3%, ja siitä vain kymmenesosa menee avustustyöhön. Valtio ja kunnat pystyisivät vaivatta hoitamaan kaiken avustustyön mitä kirkko tekee. Toisin kuin yleensä luullaan, kirkko ei ole hyväntekeväisyysorganisaatio. Sen päätehtävä on jäseniensä "pelastumisesta" huolehtiminen. Kirkko sijoittaa jäseniensä varat auttamiseen, eli hyväntekijöitä ovat itseasiassa kirkon jäsenet eikä kirkko. Valtiota ei sanota hyväntekeväisyysorganisaatioksi vaikka se jakaa kansalaisilta kerättyjä veroja mm. sosiaalityöhön.

Saamme jonkin verran kielteistä palautetta, koska toimimme arvostettua kirkkoa vastaan. Emme tee tätä "piruuttamme", emmekä halua kiusata kirkkoa. Valitettavasti kirkon jäsenmäärän vähentäminen on tehokkain keino saavuttaa päämäärämme, joka on valtion ja kirkon erottaminen. Taustalla on vapaa-ajattelijoiden tavoite vakaumusten tasa-arvosta lain edessä, uskonnoton tapakulttuuri ja uskonnottomuuden edistäminen ja puolustaminen. Toivomme ihmisten olevan mieluummin rehellisiä omille aatteilleen kuin kuuluvan pelkän perinteen vuoksi tiettyyn instituutioon.

Heikki Orsila
Kirjoittaja on Tampereen vapaa-ajattelijat ry:n hallituksen jäsen sekä eroakirkosta.fi -sivuston tiedottaja ja ylläpitäjä.

Kirjoitus julkaistiin teologian ylioppilaiden kulttuurilehdessä: Kyyhkynen 2/2009.