Kirkon haasteena kymmenen vuoden jäsenkato

Arkkipiispa Kari Mäkinen kertoo, että jäsenkato ei vaikuta mainittavasti kirkon toimintaan (YLE kotimaa 14.11.2010). Tämä on yhtä uskottava väite kuin, että Nokian markkinaosuuden lasku ei vaikuttanut sen toimitusjohtajan vaihtoon.

Evankelis-luterilainen kirkko on menettänyt jäseniä noin prosenttiyksikön verran kansasta vuosittain. Kirkon tutkimuskeskuksen ennusteiden perusteella lasku tulee jatkumaan vuosikymmeniä. Kirkon tutkimuskeskuksen johtaja Kimmo Kääriäinen arvioi kesällä 2010 kirkollisen johtamisen foorumilla, että 10 vuoden päästä kirkkoon kuuluu 500 000 - 700 000 jäsentä vähemmän, mikä tarkoittaa keskimäärin 50 000 - 70 000 jäsenen vuositappiota. Kirkon keskusrahaston johtaja Leena Rantanen kuvailee samalla foorumilla vuosia 2011 ja eteenpäin kirkon sopeutumis- ja selviytymistaisteluksi. Rantanen arvioi, että kirkon henkilökunta vähenee kolmanneksen vuoteen 2020 mennessä, mikäli henkilöstökulujen osuus säilyy 70 prosentissa kirkollisverotulosta. Kirkon eläkemenot kasvavat 10 miljoonaa euroa vuodessa (Kotimaa 11.11.).

"Viimeaikainen eroaalto ei ole yksinään kirkolle merkittävä asia. Merkittävää on se, että päivittäinen erotaso on jäänyt aallon tasaannuttua noin kaksinkertaiseksi viime vuosiin verrattuna. Voidaan ajatella, että on aika ennen homoiltaa, ja aika sen jälkeen" pohtii eroakirkosta.fi -palvelun tiedottaja Heikki Orsila. "Kirkon arvot eivät enää vastaa alle 40-vuotiaiden suomalaisten arvoja. Tämä näkyy selvästi eroakirkosta.fi -palvelun saamassa palautteessa. Palvelumme tarkoitus on edistää vakaumusten tasa-arvoa, eli sitä, että Suomen laki ei suosi mitään uskontoa toisien kustannuksella. Nyt olisi tärkeätä aloittaa keskustelu evankelis-luterilaisen kirkon erityisasemasta. Homoilta on saattanut aikaistaa tätä keskustelua usealla vuodella" jatkaa Orsila.

Nuorten aikuisten eroaminen on vilkkainta, mikä vähentää myös kasteita. Kasteiden määrä on vähentynyt suurin piirtein samaa tahtia kuin jäsenetkin. Tämä kiihdyttää jäsenkatoa siten, että kirkkoon liitetään yhä vähemmän uusia jäseniä. Kirkollinen vihkimisen osuus on pudonnut 20 prosenttiyksikköä kymmenessä vuodessa. Seurakunnat ympäri maata ovat aloittaneet säästötoimia. Tämän vuoksi seurakunnat palkkaavat vähemmän työntekijöitä. Henkilökuntaa on jopa lomautettu.

"Jäsenkato on selvästi vaikuttanut ainakin kirkolliskokoukseen. Tästä huolimatta kirkolliskokouksen ratkaisu sallia homoparien puolesta rukoileminen jätti homoasian kesken. Papeilta ei tämänkään jälkeen vaadita, että heidän pitäisi rukoilla homoparien puolesta. Homot jäävät edelleen toisen luokan kansalaisiksi. Kirkon kannalta merkittävä kysymys on, että eroavatko sen ydinkannattajat mikäli homoja aletaan vihkiä?" pohtii Orsila.

Lisätietoja:

Heikki Orsila
eroakirkosta.fi:n tiedottaja
040 7325 989