Eroakirkosta.fi puolivuotiskatsaus 2010

Palvelun tausta

Eroakirkosta.fi on kirkosta eroamista helpottava palvelu. Se perustettiin marraskuussa 2003, ja sitä on käyttänyt noin 200 000 suomalaista. "Markkinaosuus" on vakiintunut 90 % tasolle, joka kymmenes eroaa muuta kautta.

Palvelun tarkoituksena on edistää valtion ja kirkon erottamista Suomessa. Kirkon erityisoikeus kerätä veroja on lopetettava. Uskonnolliset yhdyskunnat voivat kerätä varansa jäsenmaksuilla ja lahjoituksilla muiden aatteellisten yhdistysten tapaan.

Kirkosta eroaminen Suomessa lisääntyi vuodesta 2000 vuoteen 2008 saakka. Viime vuonna eroaminen väheni mutta on nyt kääntynyt uudelleen nousuun. Kirkkoon kuuluvien osuus suomalaisista on vähentynyt yhä jyrkentyvästi viimeisten vuosien aikana. Vuosina 2008-2009 pudotus oli noin prosenttiyksikön vuodessa. Vuoden 2010 alussa kirkkoon kuului 79,7 % suomalaisista.

Vuosi 2009

Ennätysvuoden 2008 jälkeen eroaminen väheni selvästi: yli 52 tuhatta eroa taittui alle 44 tuhanteen eroon. Tämäkin oli silti kaikkien aikojen toiseksi vilkkain vuosi, sekä absoluuttisesti että väkilukuun suhteutettuna.

Merkittävimmin kehitykseen vaikutti taloustilanne. Loppuvuoden 2008 talouskriisi oli syynä ennätysvuoteen, ja 2009 olikin tavallaan paluu normaalitilaan. Kirkko ei myöskään näkynyt julkisuudessa yhtä paljon kuin vuotta aiemmin. Jonkin verran eropiikkejä synnytti Marja-Sisko Aallon (Imatran kirkkoherran) kokema kohtelu, joka vaikutti valtakunnallisestikin, sen lisäksi että nosti Imatran tilastojen kärkeen suhteellisessa eromäärässä. Merkittävä rajapyykki oli kirkkoon kuuluvien osuuden lasku alle 80 %:iin loppuvuodesta 2009.

Poikkeus vuoden 2009 linjaan oli joulukuu, joka ylitti vuoden 2008 joulukuun. Se oli vilkkain kuukausi koko palvelun olemassaolon aikana. Eroajia oli yli 9 000 eli keskimäärin 300 päivässä.

Vuosi 2010

Tammi-kesäkuussa erosi palvelun kautta 14 700 henkilöä. Vuonna 2009 tänä jaksona erosi 14 500 henkilöä. Kasvua vuoteen 2009 tuli koko vuosipuoliskolla hieman yli prosentti.

Vuoden alusta maaliskuun 10. päivään laskua tuli noin neljännes, mutta arkkipiispan vaali oli käännekohta, ja maaliskuun puolivälistä kesäkuun loppuun eroaminen vastaavasti kasvoi neljänneksen edelliseen vuoteen verrattuna.

Muutokset ovat olleet suhteellisen tasaisia kaupunkien ja ikäluokkien suhteen tarkasteltuna. Sen sijaan sukupuolijakauma muuttui, naisten osuuden kasvaessa kaksi prosenttiyksikköä. Miehiä eroajista on edelleen 56 %, mutta sukupuolten ero kutistuu.

Merkittävimmät eropiikit aiheutuivat arkkipiispan valinnasta, lasten hyväksikäytön paljastumisesta ja naispiispan valinnasta. Eroakirkosta.fi-palvelun tiedotteista eniten vaikutti 17.5. uutisoitu tilasto naisten osuuden kasvusta.

Ennuste vuodelle 2010

Viime vuoden jälkimmäisellä puoliskolla erosi vajaat 25 000 henkilöä. Jos oletetaan 5 %:n kasvu jälkimmäiselle puoliskolle, saadaan tälle vuodelle yli 40 600 eroa. Jos palvelun osuus on 91 % kaikista eroista, saamme kokonaislukemaksi 44 700 eroa vuodelle 2010. Tämä on pari prosenttia enemmän kuin vuonna 2009, ja noin 15 % vähemmän kuin ennätysvuonna 2008.

Eroakirkosta.fi arvioi lopullisen määrän olevan noin 44 700 eroajaa vuonna 2010.

Kasteiden määrä vähenee

Kastettujen osuus ikäluokasta on ollut enemmän kuin kirkkoon kuuluvien osuus. Tämä on todennäköisesti johtunut toisaalta siitä, että osa eroajista on eronnut vasta lapset tehtyään, ja toisaalta siitä, että monissa "sekaperheissä" on valittu kaste, vaikka kirkkoon kuuluva vanhempikaan ei olisi ollut erityisen uskonnollinen. Naisten kirkkoon kuuluvuus on miehiä suurempaa, ja on mahdollista että heillä on enemmän vaikutusta siihen, kastetaanko lapsi.

Kastettujen osuus on pudonnut jyrkemmin kuin kirkkoon kuuluminen. Lukemat vuonna 2005 olivat 85,7 % ja 83,1 %, ja viime vuonna 80,7 % ja 79,7 %. Osuuksien erotus siis väheni 2,6 %-yksiköstä yhteen prosenttiyksikköön. Kastettujen osuus syntyneistä tulee alittamaan kirkkoon kuuluvien osuuden mahdollisesti jo vuoden 2010 aikana.

Kirkon suurin ongelma pitkällä aikavälillä on kastamattomuus eikä jäsenien eroaminen. On mahdollista, ettei vuoden 2008 ennätystä eroamisissa rikota milloinkaan, mutta tästä huolimatta kirkon jäsenmäärä kääntyy jyrkentyvään laskuun.

Tietoa eroajista - naisten osuus kasvoi

18-vuotiaiden eroajien määrä kasvoi 8 %, muissa ikäluokissa muutokset jäivät pieniksi. Viimevuotiseen tapaan 18-vuotiaista yli 40 % erosi samana kuukautena kun tuli täysi-ikäiseksi. Tämä kertoo siitä, että nuoret haluaisivat erota jo aiemmin.

Eroajien mediaani-ikä oli edelleen 27 vuotta ja laski noin puolella vuodella. 79 % oli alle 40-vuotiaita, ja 91 % alle 50-vuotiaita. Osuuksissa ei tapahtunut kovin suuria muutoksia.

Naisia eroajista on aiemmin ollut varsin vakaasti noin 40-41 prosenttia. Naisten osuus eroajista kasvoi prosenttiyksikköä.

Suhteellisesti eniten erottiin Turussa, Jyväskylässä ja Kuopiossa. Vuonna 2009 kärjessä olivat alkuvuodesta Tampere, Lahti ja Oulu. Tiedossa ei ole selvää selitystä sille, miksi esimerkiksi Turku nousi tilastojen kärkeen. Määrällisesti eniten erottiin jälleen Helsingissä, Espoossa ja Tampereella.

Ruotsinkielistä eroautomaattia käytti edelleen vain puolitoista prosenttia eroajista.

Syitä eroamiselle

Helmikuussa erolomakkeen loppuun lisättiin mahdollisuus kertoa syy eroon. Palautteita on sen jälkeen saatu muutama tuhat. Eroamissyyksi on usein ilmoitettu kirkollisvero ja/tai uskon puute kirkon dogmeihin. Joissakin palautteissa erosyyksi kirjoitettiin pelkästään: "Irja Askola." Naispiispan valinta lisäsi eroamista. Samoin yksittäisen seurakunnan ongelmiin on jonkin verran viitattu. Muutamissa palautteissa eroaja kertoo liittyvänsä esimerkiksi helluntailiikkeen tai Vapaakirkon riveihin. Tarkempi analyysi ilmoitetuista erosyistä valmistuu myöhemmin. Tällöin saadaan ensimmäistä kertaa täsmällistä dataa, joka on saatu kysymällä syytä eroon välittömästi eroamisen yhteydessä.

Liitykirkkoon -sivu

Kirkko avasi liitykirkkoon -sivun viimein 25.6.2009. Alkuaan sivu oli tarkoitus avata syksyllä 2008, mutta julkaisua lykättiin muutamia kertoja. Sivuston tarkoituksena on yhtenäistää liittymiskäytäntöjä seurakuntien välillä, ja tarjota helppo menetelmä liittyä kirkkoon niille, jotka ovat suorittaneet rippikoulun.

Kirkon kertoman mukaan sivua käytettiin noin 3000 kertaa vuoden 2009 aikana. Vuodelta 2010 ei ole julkaistu tarkkoja lukuja, mutta Kirkko ja kaupunki -lehden artikkelin perusteella käyttökertoja on ollut vajaat 3000.

Nuorten asema kirkossa

Evankelis-luterilaisen kirkon seurakuntavaalien äänestysikäraja laski 16 vuoteen. Vaaleissa äänestävä nuori ei kuitenkaan saa itsenäisesti erota kirkosta. Nykyisen lain perusteella alle 18-vuotias tarvitsee vanhempiensa suostumuksen erotakseen.

Eroakirkosta.fi pitää ristiriitaisena sitä, että äänestysikäraja on alempi kuin eroamisen ikäraja. Juuri 18 täyttäneiden osuus kertoo, että suuri osa tahtoisi erota jäsenyydestä nuorempana.

Eroakirkosta.fi pitää harhauttavana kirkon julistusta siitä, miten ikärajan lasku 16 vuoteen tekee kirkosta edelläkävijän. Lähes kaikissa Suomen yhdistyksissä äänestysikäraja on jo nyt 15 vuotta.

Tulevaisuuden arviointia

Aiemmin kirkosta eroaminen laski voimakkaasti 1960 ja nousi 1969. Molempien muutosten syynä oli lainmuutos, ja kumpikin muutos jäi pysyväksi. Vuoden 2003 uskonnonvapauslaki vaikutti äkillisesti eroamiseen, ja eroaminen kasvoi aina vuoteen 2008 saakka. Talouskriisin ennätysvuoden jälkeen ollaan jälleen päädytty tasaiseen kasvuun. Eroakirkosta.fi arvioi kasvun tasaantuvan.

Eroaminen saattaa vakiintua jollekin tasolle vuosiksi eteenpäin. Uusi taso voi olla hieman vajaan 45 tuhannen luokkaa. Tällä vauhdilla kirkkoon kuuluvien osuus vähenisi vajaan prosenttiyksikön vuodessa, kasteiden vähentymisen myötä käytännössä hieman enemmän.

Kirkon jäsenmäärän putoaminen 90 prosentista 80 prosenttiin kesti lähes 30 vuotta. Nyt on nähtävissä, että kirkon jäsenmäärän lasku alle 70 %:n ei tule kestämään vuosikymmentäkään.

Yhteystiedot

Petri Karisma
Eroakirkosta.fi:n tiedottaja
petri.karisma@eroakirkosta.fi
040-748 9532

Kaj Torrkulla
Eroakirkosta.fi:n tiedottaja (ruotsinkielinen asiointi)
kaj.torrkulla@eroakirkosta.fi
050-525 1606